Ennen - ei niin montaa vuotta sitten - yritysrahoituksen ratkaisuna oli oikeastaan vain yrittäjän ja mahdollisesti hänen lähipiirinsä omat rahat, yritystoiminnan tuotot ja pankkilaina.
Viimeksi mainittu on ollut käytännössä ainoa merkittävä vieraan pääoman ehtoinen rahoituksen muoto. Sekin on ollut tarjolla vain harvemmille yrityksille, joilla talous on erinomaisessa kunnossa, toimintavuosia riittävästi takana ja ennen kaikkea reaalivakuudet kunnossa.
Tällä kombinaatiolla saattoi rahoitusta olla luvassa pitkähköjen neuvotteluiden, tapaamisten ja analyysien jälkeen. Tänä päivänä tilanne on täysin toinen rahoituspalveluiden digitalisoiduttua yhä enemmän, asiakastietokantojen integroitumisen ja kasvun sekä reaaliaikaisuuden myötä ja ennen kaikkea uusien, pankeille vaihtoehtoisten rahoitusyhtiöiden markkinoille tulon myötä.
Nykyään näitä toimijoita on jo kymmeniä ja niillä on hieman toisistaan poikkeavia toimintamalleja. Sopivaa tarjontaa on siten monenlaisille yrityksille.
Yrityslainojen tarjonta on vuosikymmenen alussa syntynyt ilmiö. Yksi kulutusluottojen parissa aloittanut toimija laajensi yritysrahoituksen puolelle. Kyseessä oli niin sanottua taselainaamista kuten Siltarahan tarjonnassa. Lyhyitä kuukausilyhenteisiä luottoja kassanhallinnan tarpeisiin sekä rahoitusvajeen paikkaamiseen. Konsepti on pysynyt samankaltaisena ja kehittynyt kattavuudeltaan sekä tullut hinnoittelultaan huomattavasti alkua edullisemmaksi.
Mikä oleellisinta, tarjontaa on tullut merkittävästi lisää. Näitä lainoja kutsutaan monilla nimillä, mutta pohjimmiltaan kysymys on samasta asiasta. Keskenään synonyymeja ovat mm. yrityslaina, yhtiölaina, yritysluotto, yhtiöluotto, liiketoimintalaina, jne. Nämä lainat, tai rahoitusmuodot ovat siis luottoja yritykselle tarjoajan omasta taseesta siten, että yleensä reaalivakuutta ei tarvita, mutta yksi tai useampi henkilötakaus.
Pienemmissä lainoissa yleensä yksi henkilötakaus riittää ja tämä pääsääntöisesti on yrittäjä itse. Lainat ovat yleensä lyhyehköjä, maksimissaan 2 tai 3 vuotta, mutta usein 6 kuukautta - 1 vuoden mittaisia. Luottoa lyhennetään yleensä kuukausittain tasasummin.
Lainanottajan näkökulmasta konsepti on hyvin yksinkertainen, kustannus muodostuu saadun summan ja takaisin maksetun summan erotuksena. Jos esimerkiksi ottaa 10.000 euroa lainaa, jota maksaa takaisin 6 kuukautta aina 2.000 euroa kerrallaan, niin lainan kustannus on yksinkertaisesti 2.000 euroa (12.000 euroa - 10.000 euroa). Tämän laskemiseksi ja ymmärtämiseksi ei tarvita korkeampaa matematiikkaa vaan hyvin yksinkertaisia laskutoimituksia. Kooltaan yrityslainat ovat pääsääntöisesti tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa euroissa, joissain tilainteissa jopa selvästi suurempia, mutta keskimäärin joitain kymmeniä tuhansia.
Yrityslainojen ja yritysluottojen rinnalle on tullut viime vuosina myös muita rahoituksen muotoja. Yhtenä joukkorahoituksen muotona niin sanottu vertaislaina. Tässä rahoitusmuodossa yritykselle lainaa antavat suoraan sijoittajat. Korot ovat yrittäjälle kohtuullisia ja sijoittaja saa hyvää tuottoa. Palveluntarjoaja järjestää nettiportaalilla ja ohjelmistolla sijoittajat ja yrittäjät yhteen ja ottaa tästä välistä palkkion. Siten luottoriski jää suoraan sijoittajalle. Vertaislainaamalla lainan järjestelyyn menee kuitenkin enemmän aikaa ja lopputulos on epävarmempi verrattuna suoraan yrityslainaa. Yrityslainan joko saa tai ei, jos sen saa, niin päätös ja rahat tulevat hyvin nopeasti.
Viimeisenä mainitsemisen arvoisena nostetaan esiin vielä laskurahoitus. Tässä rahoituksen muodossa yrittäjän on mahdollista saada lainaa tekemiänsä laskuja vastaan.
Eli yhtiöllä on liiketoimintaansa perustuvaa laskutusta luottokelpoisilta asiakkailta, mutta laskujen eräpäivät ovat kaukana ja yrittäjän rahan tarve välitön. Tässä kohdassa laskurahoittaja tulee apuun siten, että rahoittaja voi antaa ikään kuin lainaa laskua vastaan ja ottaa tästä palkkionsa.
Toinen vaihtoehto on, että rahoittaja ostaa laskun kokonaan riskeineen kaikkineen itselleen. Tällöin yrittäjä saa rahat myös heti, mutta hänen ei tarvitse murehtia maksaako laskutettava laskunsa vaan tämä riski on rahoittajan kontolla. Luonnollisesti, tämän riskin kantaminen maksaa, eli laskun myynnillä yrittäjä saa kalliimpaa rahoitusta kuin käyttämällä laskua vain vakuutena.
