Marraskuun ensimmäinen päivä toi jälleen vuotuiset tiedot kansalaisten tuloista ja verotiedoista. Pääsääntöisesti nämä koskee niin sanotusti eniten palkkatuloja tienaavia henkilöitä, mutta onpa myös pääomatulo-osastolla iso joukko henkilökohtaisesti massiivisia tuloja tienaavia.
Suurin osa yrittäjistä, jotka ovat onnistuneet vaurastumaan, operoivat kuitenkin yrityksen sisällä tai erillisen holding-yhtiön nimissä. Nämä tulonmuodostukset eivät verokalentereissa näy. Yhtä kaikki, iltapäivälehdistön ja nykyisin myös Hesarin lukijoita kiinnostaa kovin erilaisten julkkisten tienistit. Pääosinhan nämä ovat ansiotuloja, tai yrityksen kautta otettua palkkatuloa.
Pien- ja yksityisyrittäjät eivät tosiaan näillä listoilla merkittävissä määrin paistattele. Toki suurin osa yksin yrittäjistä elää niin sanotusti kädestä suuhun, eli kaikki yrityksen tienistit nostetaan itselle palkkana. Toisinaan, huonomman sesongin tai taantuman yli voidaan käyttää rahoituksen vajaukseen esimerkiksi yrityslainaa tai yritysluottoa, ehkä myös laskurahoitusta.
Ne, joilla on ollut mahdollisuus ja myös malttia vaurastuttaa yritystään siten, että sen taseen matemaattinen arvo on kasvanut vuosien saatossa merkittäväksi, pystyvät ottamaan yrityksestä huomattavan suuren määrän rahaa erittäin verotehokkaasti osinkojen muodossa. Maksimimäärä tällaiselle verotehokkaalle osingonmaksulle on 150.000 euroa vuodessa. Se on useimmille ihmisille enemmän kuin riittävästi. Tällaisesta potista menee vähimmillään veroa 25% x 30% = 7,5%. Tämä on pääomatuloveron alainen osuus osingosta, eli 25%. Loppu, eli 75% on kokonaan verotonta tuloa yrittäjälle.
Näin ollen koko 150.000 euron osingosta veron osuus on 11.250 euroa. Käteen jää siis sievoinen summa, eli 138.750 euroa. Tässä yhteydessä on hyvä huomata myös verokalentereista puheen ollessa, että näissä hakukoneissa näkyy vain tuo pääomatuloveron alainen osuus. Toisin sanoen, ikään kuin yrittäjä olisi saanut vain 37.500 euroa pääomatuloa. Emme ymmärrä suoranaisesti logiikkaa, mutta tiedoksi muillekin ihmettelijöille.
Yrittäjän tulot ovat siten hyvin erilaiset tai vähintään määräytyvät monipuolisesti verrattuna palkansaajan tuloihin. On toiminimiyrittäjää, palkkaa osakeyhtiöstään nostavia yksityisyrittäjiä ja yhteisyrittäjiä.
Verotus houkuttaa monia kynnelle kykeneviä yrittäjiä kasvattamaan yrityksensä nettoarvoa ja omaa pääomaa. Näin on mahdollista nostaa huomattava määrä yrittäjän tuloista verotehokkaasti osinkoina. Pelkästään yrittäjän tulojen muodostus ei ole monimutkaisempaa kuin palkansaajan. Myös eläkemaksujärjestelmä on sellainen.
Yrittäjälle muodostuu ikään kuin työtuloon perustuva eläkemaksu, yrittäjän eläkemaksu. Tämä työtulo on tekninen virkamiestermi. Sillä kuvataan ajatusta, että mitä maksaisi palkata ulkopuolinen tekemään yrittäjän tekemä työ. Vaikka kuinka koittaa miettiä olisiko tuo edes suunnilleen mahdollista tehdä, niin kyllä yrittäjien tekemässä työssä on niin paljon vaihtelevuutta, että monissa tapauksissa työtulo on ihan hihan ravistelua. Se kun ei perustu ollenkaan yrityksen liikevaihtoon tm, vaan kuvitteelliseen työhön yrityksen tulon muodostuksen eteen.
Yrittäjä tietää, että tuollainen on melkoisen haastava tehtävä.
