Venäjän sotiminen Ukrainassa jatkuu jo pitkälle toista kuukautta, eikä loppua näyttäisi olevan ihan hetkeen odotettavissa ja tulevaisuus on todellakin epäselvä. Länsimaat ovat lähteneet sodankäynnistä johtuen kovalle talouspakotelinjalle, jonka vaikutukset tuntuvat eritoten venäläisten arjessa, mutta toki myös eurooppalaisten omassa taloudessa. Tästä vaikutukset ovat jo havaittavissa polttoaineiden hintojen rajuna kallistumisena, samoin on kallistunut ruoka ja muut elinkustannukset. Kaiken lisäksi myös korot – joiden totuttiin jo vuosia majailleen reilusti alle nollassa – ovat alkaneet kiivaasti nousta kohti nollarajaa.
Nollarajan puhkaisu tuottaisi päänvaivaa ja kulujen nousua korviinsa asti velkaantuneille suurien asuntolainojen haltijoille, jotka ovat tähän asti ajatelleet rahan olevan nyt ja aina lähes ilmaista. Vielä toki on matkaa siihen, kunnes oikeasti korot ovat nousseet niin korkealle, että alkavat tuntumaan kukkarossa, mutta sellaisen maailmantilan riski on jo kasvanut hyvin tuntuvasti. Tästä kielivät myös pankkien tarjoamien korkosuojausten voimakkaasti kasvanut menekki. Lähiviikot ja kuukaudet tulevat näyttämään toteutuvatko pahimmat odotukset ja korot nousevat voimakkaasti plussan puolelle. Inflaatio on ollut kiihtyneenä jo jonkin aikaa, ja sodan pitkittyessä ja mahdollisesti jopa laajentuessa, tulee inflaatio kiihtymään ja jatkumaan pitkään leikaten ostovoimaa ja pahimmillaan aiheuttaen talouteen laman. Mikäli sota nopeasti loppuisi, niin tilanne voisi toki muuttua myös nopeasti aikaisempina vuosina tottumaamme normaalitilan kaltaiseksi. Joskaan koko 2020-luku ei ole vielä normaalitilaa nähnytkään. Vuosikymmen aloitettiin koronapandemialla ja siitä siirryttiin nyt suoraan eurooppalaiseen sotatilaan. Mitäköhän tällä vuosikymmenellä onkaan vielä tarjottavanaan.
Pienyrittäjälle talouden tilanteen kasvanut epävarmuus on huolestuttavaa. Pakotteiden takia tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden saatavuus ja hinnat ovat muuttuneet ja voivat muuttua radikaalistikin. Tällä voi olla monelle ratkaiseva vaikutus siihen, pystyykö esimerkiksi asiakkaalle edes toimittamaan tilauksia. Ajatellaan vaikka rakennusteollisuuden tarpeita. Toisaalta myös asiakkaat saattavat tilanteesta riippuen tulla kulutuksessa joko ylivarovaisiksi tai hamstrausvimmaisiksi. Edellinen tilanne on hankala yrittäjälle/yritykselle jos ostajat kaikkoavat merkittävässä määrin. Jälkimmäinen tilanne on ongelmallinen sitä kautta, että vaikka kysyntää olisi runsaasti, niin toimittamaan ei pysty. Tämän vallitsevan epävarmuuden alla on epäselvä monelle yrittäjälle ja moni nyt joutuu painimaan ja koittamaan sopeuttamaan toimintaansa uuteen todellisuuteen. Nythän toki on jo harjoiteltu pari vuotta koronan kanssa. Mikään ei näytä olevan niin varma kuin epäselvä markkinatilanne tässä vuosikymmenessä. Eritoten ravintolat ovat joutuneet keksimään keinoja pysyäkseen hengissä vaikeiden aikojen yli, ja juuri kun koronan kanssa ollaan päästy hieman hengähtämään, niin uudet haasteet vyöryvät niskaan.
Yrittäjän rahoitus kuitenkaan tuskin tulee korkojen lievän nousunkaan johdosta kärsimään. Nykytalouden voiteluaine on velkarahoitus, ja sitä tulee varmasti jatkossakin riittämään sodasta, koronasta tai inflaatiosta riippumatta. Kysymys on enemmänkin hinnasta, ja vielä on pitkä matka siihen, että markkinakorot nousisivat niin korkealle, että se alkaisi tuntumaan. Vaihtoehtoiselle yrityslainaajalle ja yritysluoton tarjoajalle korkojen nousu aiheuttaa epävarmuutta sijoittajarahan saatavuuteen. Sijoittaja punnitsee vaihtoehtoja, ja tällä hetkellä markkinakorot ja riskittömät (tai lähes riskittömät) korkosijoitukset tuottavat lähinnä puhtaan nollan. Siten, mikäli markkinakorot nousisivat useisiin prosentteihin, alkaisivat sijoittajat saamaan jo lähes riskitöntä korkotuottoa ja yrityslainojen rahoittajille löytyisi näin ollen vaihtoehtoja. Tällöin vaihtoehtoina olisivat joko rahoituksen tarjonnan supistuminen yrittäjille tai vastaavasti hintatason nousu. Nämä skenaariot eivät kuitenkaan ainakaan vielä ole näköpiirissä, ja toivotaan ettei näin tule käymäänkään.
