Trumpin toinen tuleminen
Tiistaina käytiin Amerikassa presidentin vaalit ja yön ajan tuloksia laskettiin. Varmaan lasketaan ja tarkistetaan vieläkin, mutta tulos on jo selvillä. Donald Trumpista tulee Amerikan Yhdysvaltojen 47. presidentti. Toiseen kertaan, sillä hänhän joutui pitämään välikauden Joe Bidenin ajaksi. Vaalien tulos oli lopulta murskavoitto Trumpille vaikka gallupit koittivat todistaa muuta. Lähes kaikki vaa’ankieliosavaltiot menivät Trumpille ja lopputulos ei jättänyt mitään jossiteltavaa, kuten viimeksi neljä vuotta sitten kun Biden voitti niukasti.
Perinteinen media - oman ideologian vanki
Perinteinen media on varmasti tyrmistynyt, että kuinka tässä nyt näin kävi. Hehän koittivat iskeä kapuloita Trumpin rattaisiin minkä ehtivät ja heti kun presidentti Biden ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä, aloitti perinteinen valtamedia massiivisen Harriksen rummutuskampanjan. Kuten nyt voidaan todeta, ei strategia toiminut. Ensinnäkin nämä vaalit käytiin enemminkin sosiaalisen median puolella kuin perinteisen median puolella. Toisekseen, ja ehkä vielä tärkeämpänä asiana, valtamedia on aina pyrkinyt esiintymään objektiivisena kansan valistajana. Nyt kansa varmasti näki tämän vedätyksen läpi. Sokea Reettakin ymmärsi, ettei perinteisen valtamedian uutisoinnissa ollut puolueettomuudesta ja objektiivisuudesta jälkeäkään. Trumpia parjattiin joka käänteessä, ja Harrisia pyrittiin nostamaan samalla mitalla. Kansa ei vain yksinkertaisesti niellyt tätä vedätystä. Olisi toki muutenkin ollut vaikea asetelma Harrisilla, kun nousi ehdokkaaksi ilman esivaalia vasta kuukausia ennen vaaleja. Tämä ei kuitenkaan estänyt ajattelemasta, kuten monen mielestä edellisissä vaaleissa, että tärkeää ei niinkään ole kuka valitaan, kunhan sillä estetään Trumpin valinta.
Eurooppa on ulkoistanut itsensä johtamisen
Yhdysvaltojen kansa on nyt sitten siis puhunut ja Trump aloittaa virkakautensa tammikuussa 2025. Edellinen presidentti Trumpin kausi oli taloudellisesti menestyksekäs, joten odotukset kansalaisilla ovat sen suhteen korkealla varmasti nytkin. Eri asia on sitten ulkomaiden, esimerkiksi Euroopan maiden kannalta, mikäli Trumpin hallinto suojaa omaa talouttaan ja asettaa tulleja. Tämä voi heijastua negatiivisesti Eurooppaan. Paljon kysymysmerkkejä liittyy maailmantilanteeseen nähden, mutta joku voisi nähdä toivonkipinääkin suhteessa vaikka Ukrainan sotaan. Trump on luvannut sen päivässä lopettaa. Vaikka lupaus menisikin nyt sitten vaikka parilla päivällä ns. pitkäksi, olisi lupaus toteutuessaan toki positiivinen asia. Trumpin valinta lienee Euroopalle myös tietynlaisen aktivoitumisen paikka oman turvallisuutensa suhteen. Täällä vanhalla mantereella on liikaa luotettu siihen, että Yhdysvallat ja Nato hoitaa. Ollaan oltu kuin kotoaan maailmalle lähtemään haluton vanhapoika. Nyt olisi otettava lusikka kauniiseen käteen ja alettava miettiä, miten omin päin parhaiten pärjättäisiin. Ensimmäinen askel olisi miettiä eurooppalaista yhteistyötä pidemmälle. Koronapandemian aikana huomattiin hyvin kun kriisi tuli päälle, niin siinä lähinnä jokainen maa alkoi itsenäisesti viritellä omia ratkaisujaan ja rajoituksiaan ongelman hoitoon. Euroopan koordinointi ja päätöksen teko on kyllä aktiivista ja monessa mielessä liiankin touhukasta rauhallisina aikoina. Kriisien tullen pakka leviää ja kaikki ovat oman onnensa nojassa. Toivottavasti pelätty Trumpin valinta saisi nyt hieman heräteltyä Eurooppaa itsenäistymään tässäkin suhteessa.
