Vuosi vaihtui ja samalla vaihtui vuosikymmen. Mitä Suomen taloudessa oikein tapahtui tai miltä tulevaisuus näyttää? Vuodessa ei ehdi useinkaan paljoa tapahtumaan, mutta vuosikymmenessä muutoksia huomaa jo enemmän. Mennyt vuosikymmen oli rahoitusmaailmassa finanssikriisistä toipumista ja uskomatonta rahan kylvämistä keskuspankkiirien toimesta. Tämä näkyi vuosikymmenen kestäneenä lähes tauottomana osakkeiden ja muiden omaisuuskohteiden hintojen nousuna. Kulutusinflaatioon rahan painaminen ei kuitenkaan erityisemmin vaikuttanut. Suomella meni vuosikymmenen alkupuoli talouden näkökulmasta mollivoittoisesti, mutta loppupuolella hyvän kasvun merkeissä. Kauppakeskuksia on avattu useita, ja työllisyys on hyvällä mallilla viime vuosien hallitussekoiluista huolimatta. Vastaisuudessa toki rakentamisen tahti, ainakin maakunnissa, voi lyhyellä aikavälillä hiipua.
Menneellä vuosikymmenellä on nähty myös yrittäjyyden arvostuksen nousu ennen muuta start-up buumin siivittämänä, ja yleisemminkin uusi sukupolvi ei enää samalla tavalla näe itseään koneiston osana (suuryritykset, teollisuus ja julkinen sektori) kuin vanhemmat Neuvostoliiton naapurissa varttuneet polvet. Aikaisemmin ainoana oikeana tapana elää elämä oli hakeutua ylhäältä annetun ohjeistuksen mukaisesti perus- tai korkeamman asteen koulutuksen kautta teollisuuteen, pankkisektorille tai vielä kunniallisemmin julkiselle sektorille elinikäisen työuran pariin, ja siitä sitten kohtuulliselle eläkkeelle. Tuolloin omien polkujen kulkeminen ja yrittäjäksi ryhtyminen rinnastui lähes rikollisille poluille joutumisena valtaapitävien ja kauhistelevien sukulaisten mielestä. Onneksi tänään on toisin, ja nuorilla on yhä useammin haaveena juurikin yrittäjyys eikä nokialaisuus, kuten vielä vuosikymmen pari sitten. Tulevaisuus heillä on siis erilainen kuin aikaisemmilla sukupolvilla.
Suomi kehittyi ja teollistui suuren ja mahtavan Neuvostoliiton naapurina sotakorvauksia maksellen ja idänkauppaa suunnitelmallisesti harjoittaen sodan jälkeisen ajan aina Neuvostoliiton romahtamiseen asti. Silloin koittikin lähihistoriamme synkin lama, jota kesti 3-4 vuotta. Tuo lama-aika koetteli Euroopan maista erityisen rajusti Suomea juurikin idänkaupan riippuvuuden takia. Vuosikymmenten kuluessa Suomessa teollisuus ja liike-elämä elivät idänkaupan struktuurien kautta, eikä kilpailukykyistä länsistandardit täyttävää toimintaa ollut päässyt syntymään. Pienyrityssektori oli heikoissa kantimissa ja vähät teollisuuteen suuntautuneet pien- ja keskisuuret yritykset olivat lähinnä idänkauppaa harjoittavien suuryritysten alihankkijoita. Palvelusektori oli olematon. Ei ihme, että sopeutuminen otti aikaa, mutta tähän päivään mennessä Suomi ja suomalaiset yritykset ovat opetelleet pärjäämään jo globaalissa kilpailussa. Ilahduttavasti myös palvelusektorilla on alkanut tapahtumaan positiivista kehitystä, vaikka suuren naapurin varjossa kasvaneille palveluiden tuottaminen ja kuluttaminen eivät ole olleet luonnollista toimintaa.
Insinööritieteet ovat olleet Suomessa aina suuressa arvossa, ja täällä on aina pyritty ratkomaan päivittäisen elämän haasteita teknologian kautta. Suomalainen kuluttajakin on erityisen hyvä kohde insinöörien kokeiluille, sillä täällä innostutaan maailman maista ehkä eniten kaikenlaisista teknisistä virityksistä. Myös kainoille suomalaisille erilaiset, uudet keinot välttää kontaktia ovat aina olleet menestyksekkäitä, kuten esimerkiksi viestit puheluluiden sijaan. Näin ollen suuri osa talouselämää tulee edelleen jatkossa suuntautumaan digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja käyttämiseen. Koodareista on ollut jo vuosikausia pula, ja tätä menoa tarve tulee vaan kasvamaan. Paljon uutta yritystoimintaa tuleekin varmasti kohdistumaan teknisiin innovaatioihin keskittyviin start-up yrityksiin. Haasteet ovat enemmän kansainvälistymisen ja myynnin puolella, jotta palvelut todella tuottaisivat suuria menestyksiä. Toivottavasti myös perinteinen palvelusektori kehittyy teknologisten palveluiden vanavedessä, jottei elämä tulevina vuosikymmeninä menisi ihan vaan näyttöruudun ja älylaitteiden tuijotteluun.
Uuteen yritystoimintaan oli aikaisemmin, ehkä vain vuosikymmen taaksepäin, hyvin vaikea saada laina- ja riskirahoitusta. Tänä päivänä tilanne on aivan toinen, finanssikriisin jälkeen on syntynyt huomattava määrä rahoituksen tarjontaa pankeille vaihtoehtoisilta toimijoilta, aina lyhyistä online-yrityslainoista lähtien oman pääoman ehtoiseen riskirahoitukseen. Edes perinteiset pankit eivät ole jääneet katsomaan kehitystä sivusta, vaan ovat hiljalleen tulleet uusille markkinoille. Tulevaisuus lupaa siis yrityksille hyvää rahoituksen saatavuuden osalta ainakin. Yrityslainojen hakeminen ja luottopäätökset tapahtuvat tänä päivänä käden käänteessä, ja kilpailu on myös vaikuttanut hintatasoon nykyisten ja tulevien yrittäjien eduksi. Näistä lähtökohdista on hyvä odottaa erinomaista vuosikymmentä 2020.
