Kauaa ei ehtinyt kulua vuoden vaihtumisesta, niin koronakurimuksen keskelle saatiin jo uutta kauhisteltavaa. Epäuskosta huolimatta Venäjä lopulta toteutti uhkauksensa ja hyökkäsi Ukrainaan. Sota syttyi. Siinä on kansalaisille kerrassaan lisää pureskeltavaa, kun juuri on pari vuotta tullut koronan kanssa painittua. Sotatilaa ei todellakaan ollut kaivattu tähän kohtaan, eikä toki muutenkaan, mutta juuri kun oltaisiin ponnistamassa koronan suhteen vähän väljemmille vesille, niin uutta kriisiä on jo tarjolla. Tämä nyt alkanut sota koskee Eurooppaa ja Suomea huomattavan läheisesti, eikä asialta tietenkään voi silmiä ummistaa. Ratkaisevaa on nyt miten lännen talouspakotteet purevat ja miten Venäjä reagoi? Suomessa rajanaapurina ei turhaan olla huolissaan. Toivotaan todella, ettei kriisi eskaloidu kolmanneksi maailmansodaksi. Riski tähän on olemassa.
Nyt huomataan, että nykyaikaisessa sodankäynnissä moderni talous näyttelee aivan eri roolia kuin aikaisempien konfliktien aikana. Talouspakotteilla ym. keinoilla pystytyään nykyään laittamaan jonkun maan talous kriisitilaan hyvin nopeasti romahduttamalla valuutta ja estämällä rahaliikenne sekä kaupankäynti. Näin on jo tehty ja vaikutukset Venäjän talouteen ovat olleet tuhoisat. Korot ovat nousseet äärimmilleen, samoin inflaatio ja pankeista on talletuspako. Jatkuessaan maan taloutta odottaa täystuho. Sillä on toki heijastuksia muihinkin maihin, mutta pahimmat vaikutukset koetaan Venäjällä.
Sota tuo Suomeen ja muihin maihin myös odotettavissa olevia, ikäviä talousvaikutuksia. Kun länsi asettaa pakotteita, Venäjä vastaa vastapakotteilla. Nyt on jo nähty, että pörssikurssit ovat olleet pääsääntöisesti laskusuunnassa viime viikot ja hintojen vaihtelut ovat olleet äärimmäisen rajuja. Eniten kärsineitä ovat olleet Venäjästä riippuvaiset yhtiöt, mm. Finnair, Fortum ja Nokian Renkaat. Toki lähes kaikki osakkeet muutenkin ovat laskeneet. Bensan ja dieselin hinta on nousussa. Sillä myös on Suomen kansantaloudelle negatiivinen vaikutus. Korkeat kuljetuskustannukset nostavat tavaroiden ja palveluiden hintaa. Olemme kuitenkin Euroopan laidalla ja meillä on pitkät välimatkat. Kiova on lähempänä Helsinkiä kuin maamme pohjoisimmat kolkat Helsingistä katsoen.
Sodan seurauksena on odotettavissa myös inflaation kiihtymistä, ehkä jopa korkojen nousua ja mahdollisesti tavarapulaa, josta esimakua on saatu jo koronakurimuksen aikana, kun maailman logistiikkaketjut ovat menneet sekaisin. Toivoa sopii, että Suomen talous pystytään pitämään vahvana, ettei myös meillä syöksytä lamaan. Toistaiseksi vielä tilanne vaikuttaa olevan hallinnassa, ja toivottavasti myös yrittäjillä ja pienyrittäjillä riittää liiketoimintaa kaikilla aloilla sodasta huolimatta. Rahoitusmarkkinat Suomessa eivät ainakaan vielä ole kärsineet merkittävästi. Myös yrityslainoja ja yritysluottoja pienten yritysten tarpeisiin on edelleen tarjolla entiseen malliin, ja näin on varmasti jatkossakin. Yrittäjien ja asiakkaiden menestys on meidän kaikkien yhteinen etu ja tehdään töitä jatkossakin yhtä lujasti, jotta vaikeista ajoista huolimatta Suomen talouden rattaat pyörivät ja kansalaiset menestyvät. Jos kansa menestyy, on näin ollen sitten enemmän jaettavaa, myös humanitaarisesti.
Toivotaan myös sodan loppuvan mahdollisimman pian ja asioiden saavan parhaan mahdollisen järjestyksen lähitulevaisuudessa. Euroopan yhtenäisyyden ja maailmanrauhan ylläpito on turvallisen ja vakaan toimintaympäristön ehdoton edellytys, ja Ukraina ja ukrainalaiset ansaitsisivat elää rauhassa. Tällä hetkellä asetelma vaikuttaa synkältä, mutta uskotaan, että järjen ääni pian voittaisi ja pääsisimme rauhassa rakentamaan valoisampaa tulevaisuutta.
