Pankkisääntely synnytti vaihtoehtorahoituksen
Pankkisääntely synnytti vaihtoehtorahoituksen
Suomessa ollaan nyt muutaman vuoden ajan ihmetelty ilmiötä, jossa uudet joustavat toimijat korvaavat heikentynyttä pankkirahoitusta erityisesti pk-yrityssektorille. Tyypillisesti kyseinen lainarahoitus on haettu pankeista, jos on vaan ollut sopivia vakuuksia tarjolla. Kuitenkin viime vuosina etenkin pienempien yritysten rahoitus pankeista on vaikeutunut tasaiseen tahtiin. Suurille pörssiyhtiöille taas on tarjolla yleisöltä haettavaa joukkovelkakirjamuotoista rahoitusta huokeilla kustannuksilla. Näin ollen markkinoille on syntynyt selkeä rahoitustarve, jota kattamaan on syntynyt uuden tyyppistä, vaihtoehtorahoitukseksi tai varjopankeiksi kutsuttua tarjontaa. Tälle on yrityslainamarkkinoilla erittäin suuri tilaus, kun vielä talous kulkee nousujohteista polkua. Mistä tämä sitten johtuu? Syyllinen on kiristynyt Basel-sääntely. Jo 80-luvulta lähtien pankkien pääomavaatimussääntely on ollut jatkuvasti kiristymään päin ja viimein finanssikriisin myötä 2008 sääntely teki rahoituksen saatavuuden yrityksille entistä tukalammaksi. Pääomavaatimusten ero tyypillisen pankkien pääbisneksen, eli asuntorahoittamisen ja yritysrahoituksen välillä on muodostunut niin suureksi, että pankkien ei kannata kohdistaa niukkoja pääomiaan luottojen luomiseksi yrityssektorille vs. asuntojen ja kiinteistöjen rahoittamiseen. Vaikka yritysrahoituksesta saisikin korkeampaa korkoa, niin se ei useinkaan riitä kompensoimaan korkeampaa pääomavaatimusta ja vaikeampia vakuusjärjestelyitä. Niinpä pankkien kannattaa luoda raha tyhjästä ja työntää se asuntomarkkinoiden volyymien nostamiseen. Vakuusarvotkin nousevat tasaiseen tahtiin ja näin ollen liiketoiminta vaikuttaa lähes riskittömältä. Kärsijänä tässä markkinavääristymässä ovat kasvuhaluiset pk-yritykset. Ne ovat huomanneet rahahanojen tukkeutumisen ja tämä aiheuttaa kerrannaisvaikutusta koko talouden dynamiikkaan. Onneksi markkinataloudella on yleensä keinoja korjata vääristymiä. Viime vuosina yrittäjien rahoitusmahdollisuuksien joukkoon on tullut lainoja uusilta yritysrahoituksen spesialisteilta, joilta voi saada pienehköjä, jopa 100.000 euroon asti olevia lyhyitä online-luottoja pelkästään netin kautta henkilötakauksin. Kustannustasot näissä ovat olleen myös alenemaan päin tarjonnan lisääntyessä. Lisäksi tarjolla on myös suurempia, joissain tapauksissa vakuudellisia ja pidempiä investointiluottoja joiden kustannustaso on jo hyvinkin riittävällä tasolla kannattaville yrityksille. Vaihtoehtorahoittajat eivät luo rahaa tyhjästä kuten pankkitoimiluvalliset toimijat tekevät vaan lainaavat sijoittajien rahaa marginaalilla ja siten rahoittajat ja sijoittajat kantavat aidosti riskin kohdeyhtiön ja yrittäjän maksukyvystä. Tätä hallitakseen rahoittajat käyttävät sofistikoituneita metodeita ja laajaa tietoaineistoa. Kysymyksessä on uusinta FinTechiä parhaimmillaan. Kaikki voittavat tässä prosessissa vaikka uusia asioita yleensä kummeksutaan.
