Useimmilla on varmasti vielä erittäin hyvässä muistissa, kun pankkijärjestelmä oli edellisen kerran vaarassa romahtaa vuonna 2008. Keskuspankkien väliintulon, massiivisen rahan painamisen ja veronmaksajien rahoittamien tukipakettien ansiosta täystuholta täpärästi vältyttiin. Pelastusoperaation seurauksena uutta rahaa luotiin tuolloin ja tulevina vuosina kuitenkin siinä määrin massiivisesti, että alkoi pitkäkestoinen omaisuuskohteiden, ennen kaikkea osakkeiden, kiinteistöjen ja joukkovelkakirjojen hurja arvonnousuputki. Mikään ei tuntunut pysäyttävän kehitystä, korot painuivat käytännössä nollan tuntumaan ja inflaatio ei lähtenyt ennustuksista huolimatta nousemaan.
Edes koronapandemia ei pysäyttänyt menoa kuin hetkeksi, pian taas elvytyspaketit saivat pörssit uuteen nousuun ja meno jatkui kuin ei olisi mitään tapahtunut. Vasta Ukrainan sota vuosi sitten muutti kehityksen kulun. Sen jälkeen pörsseissä on lasketeltu enemmän alaspäin ajoittaisista nousuyrityksistä huolimatta. Korot ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla, vaikkakin vielä ollaan historiallisesti maltillisella tasolla. Sen sijaan inflaatio on ottanut hurjan loikan ja jäänyt ainakin toistaiseksi hyvin korkealle tasolle. Keskuspankit ovat joutuneet tulemaan väliin koittaen koronnostoilla hillitä hintakehitystä. Tämä ei ole toistaiseksi onnistunut.
Vielä syksyllä ja alkukeväästäkin yleisesti arveltiin, että nousevat korot koituvat pankkien tuloksentekokyvylle voitoksi, mutta viime viikkojen tapahtumat ovat taas avanneet silmät pankkijärjestelmän haavoittuvuudelle. Ensin rapakon takana alkoi tapahtumaan ja SVB meni nurin ja jouduttiin pelastusoperaatioon. Heti perään alkoi tapahtumaan vanhalla mantereella, kun perinteikäs Credit Suisse ajautui ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin. Sveitsin valtio joutui tulemaan hätiin, kun UBS valjastettiin hankkimaan vaikeuksissa oleva pankki omistukseensa. Samassa yhteydessä Credit Suissen riskillisempiä velkakirjoja mitätöitiin, ja tämä taas aiheutti suurta huolta aiemmin vähempiriskisinä pidettyihin velkakirjoihin sijoittavien mielissä. Rahoitusmaailma on taas uuden kriisin kourissa. Vaikka suurin osa pankkijärjestelmän pankeista onkin ns. hyvässä kunnossa, niin mikään ei ole immuuni järjestelmäkriisissä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tallettajat tulevat varovaisemmiksi ja talletuspako uhkaa. Samaan aikaan pankit alkavat tarkemmin kyttäämään toisiaan ja varovat lainaamasta vähänkin epäilyttävimmille toimijoille. Julkisuuteen tulevat pienetkin vaikeudet helposti eskaloituvat. Kaikkien pankkien osakekurssit ovat olleet viime viikot paineessa. Nähtäväksi jää, jatkuuko vaarallinen kehityskulku vai saavatko keskuspankit tilanteen hallintaan.
Pienet yritykset eivät muutenkaan ole juurikaan saaneet lainarahaa pankkijärjestelmästä, joten niiden tilanteeseen rahoitusmarkkinoiden myllerrys ei siinä mielessä suoraan vaikuta. Sen sijaan vaihtoehtoinen pienten yritysten tarpeita kattava pienlainoitus- ja yritysluottosektori on toistaiseksi toiminut kuten ennenkin. Rahoitus pyörii joko sijoittajilta kerättävällä riskirahoituksella tai vertaislainamallilla. Näillä näkymin toimintaa pystytään jatkamaan kuten ennenkin, eikä siten pienyritysten yrityslainamarkkinoilla pitäisi tulla näkemään vastaavaa pelottavaa kehitystä. Toivottavasti vältymme pankkijärjestelmän kaltaiselta turbulenssilta.
