Maailma on elänyt viime viikkojen ja kuukausien ajan pelottavinta jaksoa sitten toisen maailmansodan. Mikä pahinta, vielä emme alkuunkaan tiedä milloin ja miten piina tulee aikanaan loppumaan ja mitä sen jälkeen. Aikaisempien kirjoitusten ennusteet elävät jatkuvasti. Koronapandemia kohtelee eri maita ja alueita hyvin eri tavoin ja myös toimenpiteet pandemian hillitsemiseksi vaihtelevat, ja aika ehkä näyttää, mikä oli järkevin toimintamalli. Yhtä kaikki, seuraukset globaalille taloudelle tulevat olemaan hyvin rajut. Se on jo nyt selvää, ja mitä pidempään tilanne jatkuu ja jopa pahenee. Kaikkien aikaisempien lamojen ja taantumien ennätykset voivat mennä uusiksi. Kyseessä on potentiaalisesti modernin taloushistorian suurin katastrofi.
Kuluneet vuodet ovat olleet kehittyneiden maiden ihmisille ja yrittäjille laajasti katsasteltuna huoletonta ja yltäkylläisyyden täyteistä elämää. Raha on ollut lähes ilmaista ja sitä on tarjottu ahkerasti. Samalla kuitenkin työelämän rakenne on keskellä radikaalia muutosta, jossa perinteisemmille kestäville työsuhteille on yhä vähemmän tilaa. Lyhyet ja epävarmat työsuhteet ovat vallanneet alaa. Yhdistelmä on hyvin riskialtis, kun lähes kaikki tänä päivänä ostetaan velalla ja tulopuoli on hyvin epävarma, erityisesti jos kansantalous heikkenee. Nyt ulkoisen Korona-tekijän takia kansantalous tulee kokemaan romahduksen ja ensi vaiheessa kovimman iskun kokevat pienyrittäjät ja pätkätyösuhteissa olevat. Ravintoloiden tilanne on varmasti kaikkein silmiinpistävin. Niiden tuloihin ei lopulta perjantain 3.4. kiinnilaittopäätöksellä ollut enää suurta merkitystä, kun liiketoiminta oli käytännössä jo muutenkin loppunut. Monille ravintoloille koronapandemia tulee olemaan kuolinisku, ja vaikka rajoitukset loppuisivatkin ennakoitua aikaisemmin, niin palaavatko asiakkaat kuinka nopeasti takaisin ravintoloihin, ja riittääkö kassa ja kestokyky ylipäätään sinne asti.
Asiantuntijat ovat vääntäneet kättä pandemian edetessä oikeista rajoitustavoista. Pääsääntöisesti on käytetty erittäin tiukkoja rajoituksia, kuten ulkonaliikkumiskieltoja, eristyksiä, koulujen ja ravintoloiden sulkemisia ym. Suomi on rajoituksissa jokseenkin keskitien kulkija. Rajuimpia rajoituksia ja järeimpiä toimia löytyy luonnollisesti Aasian lisäksi Etelä-Euroopasta, jonne koronapandemia on myös iskenyt rajuimmin. Suomessa on sentään vielä suhteellisen vapaata, kun uloskin vielä pääsee eikä rikkeistä juuri edes sakkoja jaeta, lähinnä paheksutaan. Toista ääripäätä edustaa Ruotsi, joka ei mielestään ole ns. pysäyttänyt yhteiskuntaa vaan antaa suosituksia ja kehoituksia. No, tosiasiassa Ruotsin malli on käytännössä melkeinpä sama kuin muullakin, koska ruotsalaiset uskovat noita neuvoja erittäin hyvin. Lopputulos on siis monilta osin sama, vaikka kansalainen ei varmaankaan koe yhtä suurta ahdistusta kun kyseessä on suositus eikä kielto.
Samalla hetkellä kun koronapandemia rysähti kunnolla liikkeelle, alettiin välittömästi jo miettimään, milloin uusi nousu alkaa ja onko pörssien pohjat jo saavutettu. Arvailut tuntuivat ja tuntuvat edelleen jopa koomisilta, sillä eihän ole edes vielä tiedossa, että miten pandemia etenee, mitä käy Yhdysvalloissa, ja onko Kiinan tilanne jo oikeasti parempi ym. On ajateltu, että heti kun rajoitukset poistuvat, niin ihmiset ryntäävät suorastaan täyttämään ravintolat, kaupat ja jopa lentokoneet. Tuntuu melkoiselta toiveajattelulta, sillä ensinnäkin pandemia ehtii lähikuukausina aiheuttamaan vielä peruuttamatonta tuhoa talouselämälle useiden yritysten konkurssien kautta ja suurten ihmisjoukkojen ahdingon myötä. Uuden nousun pääseminen kunnolla vauhtiin vaatii uskoa tulevaan ja myös pelon riittävää hälvenemistä, varmuuden viruksen kukistumisesta.
Hallitus pyrkii nyt kaikin tavoin edesauttamaan yrityksille ja palkansaajille koituvien vahinkojen minimoimisessa. Alkuun kyse oli enemmänkin uusista yrityslainoista ja Finnvera-takauksista. Parempi toki niinkin kuin ei mitään, mutta nyt on alkanut käydä vihdoin jo selväksi, että nämä ajat vaativat enemmänkin suoraa tukea, ja sellainen olisikin oikeudenmukaista, kun monilta yrityksiltä on otettu liiketoimintaedellytykset pois toistaiseksi. Ilo on ollut myös huomata, että isot kotimaiset liiketilojen vuokranantajat ovat tulleet ravintoloita vastaan. Tämä on vain järkevää ja kaukonäköistä toimintaa.
Toivotaan kaikki yhdessä, että tästä kriisitilanteesta selvitään mahdollisimman pienin inhimillisin ja taloudellisin vaurioin. Yritysten tilanne on tässä avainasemassa. Tarvitaan suoraa tukea, joustoja ja rahan virtaamista myös yrityslainojen ja yritystukien muodossa. Mikäli tahtoa löytyy ja oikeita toimenpiteitä tehdään, niin kurimuksesta voidaan vielä selvitä kohtuullisen vähin vaurioin. Voimia kaikille tulevaan.
