Reilu vuosi on koronapandemian kanssa eletty, niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Vaihtelevalla menestyksellä. Kuitenkin Suomessa tilanne on ollut esimerkiksi muuhun Eurooppaan ja naapurimaihin verrattuna selvästi parempi. Seuraamuksitta emme mekään toki ole selvinneet vaan parhaillaan eletään suomalaisittain kovien rajoitustoimien keskellä. Keski- ja etelä-eurooppalaista ulkonaliikkumiskieltoa meille ei sentään kuitenkaan tullut, koska perustuslakivaliokunta piti kiinni kansalaisten perusoikeuksista.
Koronan torjunnan käytännöt ovat olleet pitkin Eurooppaa huikean erilaisia ja tavallaan yllätyksellisesti meillä rajoitusten asettaminen on ollut jäykimmästä päästä vaikka rakastamme sääntöjä ja kieltoja. Lakitekniset seikat ovat vaan tulleet sääntöjen määräämisen esteeksi. Yhtä kaikki, onneksemme meidän korona tilanteemme on joka tapauksessa ollut Euroopan lievimpiä, joten emme ole liiemmin kärsineet rajoitusten puuttumisesta tai hitaudesta. Toki vielä parempi olisi täysin tai lähes koronaton tila, joka vallitsee mm. osassa Aasiaa ja Australiaa rajujen tukahdutustoimien ansiosta. Joka tapauksessa koronapandemia on osoittanut Euroopan todellisen luonteen ulkoisen kriisin keskellä. EU on ollut täydellisesti sivustakatsojan roolissa kun kansallisvaltiot ovat toteuttaneet omia toimiaan lähes täysin koordinoimattomasti. Ihan ei vielä yhtenäisestä Euroopasta kovin syvällä rintaäänellä voi puhua.
Kansa alkaa kuitenkin jo kyllästyä pandemiaan ja kaipuu on kiireesti Exit-strategian pariin. Tällä tarkoitetaan siis lähinnä päivämäärien tasolle vietyä suunnitelmaa lähiviikoille, joiden aikana erilaisista rajoitustoimista voidaan luopua ja siirtyä normaalielämäksi kutsuttuun aikaan. Varsinkin elinkeinoelämä on täysin riippuvainen rajoitustoimien kestosta ja siten erikoisesti elinkeinoministeriö ei olekaan laatimassa Exit strategiaa vaan sosiaali- ja terveysministeriö. Periaatteessa yllättävää, mutta ei ehkä Suomen oloissa sitten kuitenkaan. Toivoa joka tapauksessa sopii, että saisivat järkevän strategian valmiiksi pikaisesti. Muutoin osa elinkeinoelämää joutuu olemaan piinaavan ja kalliin epätietoisuuden vallassa turhan pitkään. Toisaalta on myös mielenkiintoista, että paluuta normaaliin pidetään ikään kuin itsestään selvyytenä vaikka jokainen pystyy havaitsemaan, että virus jyllää edelleen ja osoittaa vasta vain pieniä rauhoittumisen merkkejä. Kolmatta aaltoa läpikäyvinä kansalaisina voisikin kuvitella, että Exit-strategian rinnalla pitäisi miettiä strategiaa miten parhaiten pystytään elämään tulevina vuosina koronan kanssa uusien aaltojen pyyhkiessä yli. Ehkäpä toivo lepää nyt niin paljon rokotteiden varassa, että tällaista tilannetta ei pidetä todennäköisenä eikä liioin haluta edes pohtia. Nähtäväksi jää kuinka hyvin rokotteet sitten lopulta purevat. Niitä onkin nyt tässä pandemiassa niin suuri määrä erilaisilla ominaisuuksilla ja mahdollisilla sivuvaikutuksilla varustettuina.
Yrittäjien tilanne on siis karu. Ei toki kaikkien, mutta monelta osin korona kyllä koettelee erityisesti pieniä palvelualojen yrittäjiä, joita lukumääräisesti on paljon ja joiden toimeentulo ja suorastaan elämisen ehdot tulevat liiketoiminnan normaalin pyörittämisen mahdollisuudesta. Tiedostettu toki on, että tukemista tarvitaan, mutta liian nihkeästi on menetyksiä korvattu. Jotain sentään. Osittaisena pelastuksena yrittäjille on viimeisen 5-10 vuoden aikana Suomessakin kehittynyt yritysrahoituksen markkina. Erilaiset online yrityslainat ja yritysluotot sekä factoring ja laskurahoitusjärjestelyt ym ovat mahdollistaneet joustoa tilapäisiin ja hieman pitkäkestoisempiinkin rahoituskapeikkoihin varustautumiseen. Nämä uudet rahoitusvälineet tulevat todella tarpeeseen täsmäasina koronapandemian ja rajoitusten aiheuttamaan kurjan tilanteen korjaamiseksi tai vähintään tilapäiseksi helpotukseksi. Välineiden käyttö on nopeaa, joustavaa, kohtuuhintaista ja myöskin koronaturvallista, sillä asiat hoituvat 100%:sti internetin ja viestintävälineiden välityksellä. Mitään fyysistä kontaktia tai konttoreissa käyntiä ei tarvita. Sinänsä varajopankki sektori on ollut "etätyökauden" edelläkävijä. Pandemia on siirtänyt myös nyt perinteisiäkin toimijoita entistä enemmän verkkoon, mutta nopeuden ja helppouden osalta on johtoasema vielä vaihtoehtoisilla rahoittajilla. Koronasta kyllä selvitään ja sen kanssa opitaan elämään. Pandemia ei ole ensimmäinen eikä viimeinen ihmiskunnan historiassa.
