Ajankohtaista

Taantuma tulee, vai tuleeko?

Taantuma puhuttaa, etenkin kun Suomessa nousukausi ehti jatkua jo useamman vuoden. Pörssien nousua kesti vielä pidempään, ja lähestulkoon yhtäjaksoisesti melkein kymmenen vuotta. Loppuvuosi kuitenkin pilasi tunnelman ja kurssit rymistelivät alas, osin jopa hyvin rajusti. Alkuvuoden perusteella meneillään olevan vuoden ja tulevaisuuden kurssi- ja talouskehityksestä on vielä toki turhan aikaista lausua mitään kovin syvällä rintaäänellä. Kohtalaisen varmaa kuitenkin tuntuisi olevan epävarmuuden lisääntyminen.

Joukkorahoituksella kasvurahoitusta

Viime vuosi päättyi osakemarkkinoilla mollivoittoisesti, mutta joukkorahoitus jatkaa duurissa. Vuoden 2018 aikana maaliin vietiin eri toimijoiden toimesta kymmenien miljoonien eurojen edestä kasvurahaa start-up yrityksille ja nuorille kasvuyrityksille.

Yrittäjät, hyvää joulua ja onnea uuteen vuoteen!

Yrittäjän, kuten tietysti myös jokaisen muunkin vuosi lähenee loppuaan ja on aika kääntää katsetta jo seuraavaan vuoteen. Vuoden viimeisinä päivinä on yrittäjän ja sijoittajan kuitenkin hyvä muistaa katsoa tilinpäätösvaiheen tilannettaan ja tehdä tarvittavat toimenpiteet esimerkiksi verovähennysten saamiseksi. Huonoista sijoituksista on hyvä hetki hankkiutua eroon, mikäli niitä ei aio pitää. Myyntitappion voi näin vähentää verotuksessa. Samoin, mikäli on saamisia toisilta yrityksiltä eikä niistä tunnu tulevan suorituksia, niin perintätoimisto voi tarvittaessa joko periä pikaisesti saatavan tai mikäli se ei onnistu, voidaan saatavasta antaa lausuma, joka toivottavasti kelpaa verottajalle. Toki ihan viimeisinä päivinä tuskin tuota koko rumbaa ehtii käydä läpi, mutta mikäli saatava on ollut jo pidempään perittävänä, niin silloin kannattaa harkita alaskirjausta tilinpäätöksessä perintäyhtiön lausuman perusteella. Kaikki konkurssisaatavat voi lähtökohtaisesti kirjata alas joka tapauksessa. Yrittäjät, tarkkana siis toimenpiteiden kanssa vuoden viimeisinä päivinä.

Miltä tuleva vuosi tulee näyttämään?

Miltä sitten tuleva vuosi tulee näyttämään liiketoimintaedellytysten kannalta katsottuna. Veikkaus on, ettei välttämättä erityisen hyvältä. Kuluvan vuoden lopulla on saatu merkkejä talouskasvun voimakkaasta hyytymisestä (vaikka niitä toki alkuun usein vähätelläänkin, ettei lietsottaisi turhaa paniikkia). Pörssi on kuitenkin armoton ennakoija, pitkin syksyä kurssit ovat olleet lähinnä laskusuunnassa ja sijoittajat ovat luopuneet kiivaasti osakkeistaan, ennen kaikkea pienyhtiöosakkeista. Vaikka meno taloudessa nyt ei ihan lamaksi asti yltyisikään, kannattaa tiedostavan yrittäjän kuitenkin varautua omalta osaltaan, että selviäisi mahdollisesti koittavien laihempien vuosien yli hengissä. Tässä kohtaa yritystaloustiede ja kansantaloustiede erkaantuvat. Jokaisen yksittäisen yrittäjän kannattaa fokusoida erityisesti omien toimintaedellytystensä turvaamiseen, kun taas kansantalouden kannalta on tuhoisaa, mikäli kaikki talouden toimijat siirtyvät säästöliekille. Yhtä kaikki, älykkäät yrittäjät varautuvat horisontissa näkyvään talouden heikkenemiseen.

Erilaisia toimenpiteitä yrittäjille

Mitä toimenpiteitä kannattaisi sitten tehdä? Ennen kaikkea tulisi varmistaa kassavirran positiivisuus ja vahvuus. Täten myyntiin tulee panostaa vähintään kuten aiemminkin. Lähinnä mietittäväksi tulee, pystyykö markkinointi- ja myynninedistämispanostuksista tinkimään rahallisesti. Joka tapauksessa pitää pyrkiä varmistamaan, että yrityksen tuotteiden ja palveluiden kysyntä pysyy vähintään aiemmalla tasolla. Näin mitään paniikkia kululeikkauksiin ei pääsisi edes syntymään. Julkisuudessa on ollut paljon keskustelua, että etenkin suuret yritykset ovat pidentäneet maksuaikojaan. Tämä on yrittäjälle luonnollisesti huono asia, täytyy pyrkiä neuvottelemaan kohtuulliset maksuehdot ja tarvittaessa käyttää laskurahoitus- tai factoring-palveluita kassavirran tasaamiseksi. Tänä päivänä kyseistä palvelua on hyvin ja kohtuuhintaisesti saatavana.

Kulukuria

Kovien aikojen yli ehdoton ykkösprioriteetti on kulukuri. Lihavien vuosien aikana usein saattaa kertyä jatkuvaluonteisia kuluja, joihin ei välttämättä osaa kiinnittää riittävästi huomiota. Viimeistään nyt on hyvä hetki selvittää mihin rahat kuluvat ja mahdollisesti karsia ylimääräisiä pois. Tulonmuodostuksen kannalta välttämättömiä kuluja ei tietenkään tule karsia, mutta varmasti itse kullekin yrittäjälle tulee turhiakin kulueriä. Monet ihmiset ja yrittäjät tekevät uutena vuotena aina lupauksia itselleen. Pääsääntöisesti ne liittyvät kurinalaisuuteen ja itseänsä niskasta kiinni ottamiseen.

Yrittäjän kannattaisi luvata itselleen, että pistää yrityksensä hyvään tulo- ja kulukuntoon vuonna 2019.

Siltaraha toivottaa onnea ja menestystä vuodelle 2019!

Kaupankäynti listaamattomilla osakkeilla

Vuosia kestäneen Start-up buumin seurauksena suuri joukko piensijoittajia ja vähän suurempiakin omistaa osuuksia listaamattomista osakeyhtiöistä eli, perinteisten pääomasijoittajien ja enkelisijoittajien rinnalla. Start-up tai muiden aikaisen vaiheen kasvuyhtiöiden osakkeet ovat tulleet pääsääntöisesti sijoittajien salkkuihin kun he ovat osallistuneet viime vuosien aikana markkinoituihin joukkorahoituskamppanjoihin. Joukkorahoituslain alla tietyt rahoitusmarkkinoiden toimijat järjestävät etupäässä start-up yrityksille suunnattuja osakeanteja, joilla yleisöltä kerätään omaa pääomaa kohdeyrityksen kasvusuunnitelmien rahoittamiseksi. Merkittäviä joukkorahoituksen alan toimijoita Suomessa ovat ainakin Privanet, Invesdor, FundedByMe, Springvest (ent. Kansalaisrahoitus) ja Fundu. Nämä toimijat ovat keränneet yhteensä huomattavat pääomat lukuisalta sijoittajajoukolta viime vuosien aikana ja toiminta jatkuu samaan ja ehkä jopa kiihtyvään tahtiin tulevaisuudessakin. Listaamattomilla osakkeilla on näin ollen ollut kysyntää.

Joukkorahoitusanti

Joukkorahoitusantia markkinoidessa piensijoittajat pyrkivät samaistumaan sijoitusmaailman kermaan, eli pääomasijoittajiin ja varakkaisiin enkelisijoittajiin. Näiden tahojen tiedetään tekevän onnistuneilla sijoituskohteillaan tuottoa monin-, jopa kymmenkertaisesti ja vieläkin enemmän suhteessa sijoitettuun pääomaan. Erotuksena piensijoittajiin monen muun seikan ohella on kuitenkin sijoitushorisontti. Piensijoittaja ei välttämättä ymmärrä, että onnistumista voi joutua odottelemaan tyypillisesti huomattavasti pidempään kuin optimistisissa arvioissa ehkä esitetään. Harvemmin ns. exitiä ehtii tulla vielä ennen viittä toimintavuotta, pikemminkin kuluu vähintään kymmenkunta vuotta. Tämä on useimmille liian pitkä aika odotella voittoja kertoimilla. Osinkoakaan ei juuri koskaan ole sijoittajille näistä kohteista luvassa. Toinen ongelmallinen seikka on onnistumisen harvinaisuus. Periaatteessa sijoittajat ymmärtävät, että vain noin joka kymmenes voi onnistua erinomaisesti ja suurin osa ei pääse edes alkua pidemmälle. Sijoitushetkellä sijoittajasta aina tuntuu siltä, että nyt juuri vaikuttaa olevan käsillä se ainutlaatuinen helmi. Tämä tunne kuitenkin useimmiten vaihtuu pettymykseksi, kun vuosi tai pari vierähtää sijoitushetkestä.

Pörssilistatut osakkeet

Noin kolmen vuoden ajan Suomessa on ollut meneillään myös pörssilistautumisen buumi. Pörssiin tai monenkeskiselle markkinapaikalle (First North) listautuessaan kohdeyhtiö myy uusia osakkeitaan yleisölle ja instituutioille, eli järjestää listautumisannin. Kun anti on täyteen merkitty, niin kaupankäynti yhtiön osakkeilla alkaa pörssissä. Näin sijoitukselle tulee välittömästi likviditeetti ja hinnat alkavat liikkumaan ylös ja alas. Sijoittaja voi siten joko hankkia osakkeita pörssistä annin jälkeen tai myydä annista hankkimansa osakkeet. Tämä on ehdottomasti pörssilistattujen osakkeiden suurin ero listaamattomiin verrattuna, niille on olemassa ainakin kohtuullisen toimivat jälkimarkkinat. Siten sijoittajien ei tarvitse välttämättä omistaa merkitsemiään osakkeita hamaan tappiin asti vaan voivat halutessaan hankkiutua eroon päivän hintaan.

Kaupankäynti listaamattomilla osakkeilla

Mitä pidemmälle start-up buumi etenee ja mitä enemmän piensijoittajille myydään osakkeita, joilla ei ole jälkimarkkinoita vaan osakkeiden kanssa joudutaan ”istumaan” joko onnelliseen (yhtiö myydään suuremmalle tai listataan pörssiin) tai katkeraan (konkurssi tai muu yhtiön näivettyminen) loppuun asti. Paine kuitenkin jälkimarkkinoille kasvaa jatkuvasti, kun joukkorahoitustoiminnan volyymit kasvavat ja aikaa kuluu. Toimijoista ainoastaan Privanet on tarjonnut kaupankäyntimahdollisuutta joukkorahoitettujen yhtiöiden osakkeille ja myös toiminut tarvittaessa kaupan vastapuolena likviditeetin parantamiseksi. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua pian. Suomeen on avattu lyhyessä ajassa kaksi nettipalvelua, joiden tarkoitus on suoraan yhdistää osakkeita omistavat, mutta niistä luopumista tavoittelevat ja kyseisen kohdeyhtiön osakkeista kiinnostuneet henkilöt ja tahot. Palveluihin voi käydä tutustumassa osoitteissa www.osakemarkkinat.fi ja www.osaketori.net. Toivottavasti myös listaamattomilla osakkeilla jälkimarkkinakelpoisuus ja rahaksi muutettavuus tulevaisuudessa paranee näiden palveluiden avulla.

Lue yrityslainoistamme

Kulutusrahoitus muutoksen ajassa

Kuluva vuosi on ollut pörssiosakkeille haastava. Syksyn aikana nousu on viimeistään kääntynyt laskuksi ja siten parin viime vuoden aikana syntyneen listautumisbuumin jälkihöyryissä listautuvien yritysten on ollut vaikea saada läpi antimyyntejään. Jotkut annit, mm. Restamax, ovat suorastaan peruuntuneet.

Lue lisää

Yrittäjän tulot, julkiset verotiedot

Marraskuun ensimmäinen päivä toi jälleen vuotuiset tiedot kansalaisten tuloista ja verotiedoista. Pääsääntöisesti nämä koskee niin sanotusti eniten palkkatuloja tienaavia henkilöitä, mutta onpa myös pääomatulo-osastolla iso joukko henkilökohtaisesti massiivisia tuloja tienaavia.

Vertaislaina ja rahoituksen monet muodot

Ennen – ei niin montaa vuotta sitten – yritysrahoituksen ratkaisuna oli oikeastaan vain yrittäjän ja mahdollisesti hänen lähipiirinsä omat rahat, yritystoiminnan tuotot ja pankkilaina.

Viimeksi mainittu on ollut käytännössä ainoa merkittävä vieraan pääoman ehtoinen rahoituksen muoto. Sekin on ollut tarjolla vain harvemmille yrityksille, joilla talous on erinomaisessa kunnossa, toimintavuosia riittävästi takana ja ennen kaikkea reaalivakuudet kunnossa.

Laskurahoitus vai laina yrityksen rahoitukseen?

Pienyrittäjän rahoitusmahdollisuudet ovat laajentuneet valtavasti viime vuosien aikana. Kiitos kuuluu pitkälti finanssikriisille vuodelta 2008, joka sai aikaan pankkisääntelyn kiristymistä. Lisäksi samaan aikaan FinTech, eli rahoituspalveluiden digitalisointi on päässyt kunnolla käyntiin. Näin ollen pankeille vaihtoehtoisten rahoittajien toiminta on kasvanut voimakkaasti kuluneen 10 vuoden aikana. Tästä on luonnollisesti suurta hyötyä yrityksille ja yrittäjille, mikäli joustavaa ja nopeaa rahantarvetta toiminnassa tulee eteen. Asianlaita on toki monella toimialalla.

Siltaraha rating, mikä se on?

Rating määrittelee yrityksen mahdollisuudet

Rating kuvaa kriteereidemme keskeisiä kokonaisuuksia luottoprosessissa ja avaamme hieman sisältöä. Saamme paljon kysymyksiä siitä, mikä vaikuttaa yrityksen lainansaantiin.

Pörssien muutos näkyy yrittäjille

Markkinatilanne muuttumassa myös yrittäjälle

Viime viikot on saatu seurata jo vuosia nousseiden pörssien alamäen alkua. Tällä viikolla alamäki näyttää voimistuneen entisestään, samalla kun Yhdysvaltojen korot ovat olleet selvässä nousuputkessa. Markkinasentimentti tuntuu nyt lopulta olevan selvässä muutosvaiheessa pitkän positiivisen jakson jälkeen.